Ruokahävikillä viitataan sellaiseen ruokaan tai raaka-aineeseen, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka lopuksi päätyy joko roskiin tai biojätteeseen syystä tai toisesta. Ympäri maailmaa jopa 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy ruokahävikkiin. Kotimaassa taas heitämme roskiin kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta jopa 10–15 prosenttia. Vuodessa tämä on määrällisesti jopa hurjat 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Tämä on valtava määrä ruokaa ja merkittävä energiahukka, sillä niin ruoan tuottaminen kuin sen valmistaminen ja kuljettaminen aiheuttavat suuria määriä päästöjä. Kun tämä ruoka heitetään menemään, syntyneistä päästöistä tulee täysin turhia. Miten sitten jokainen meistä voisi osallistua omalta osaltaan hävikkitalkoisiin?

Ruokahävikki suomalaisissa kotitalouksissa

Monille meistä voi tulla suurena yllätyksenä se seikka, että Suomessa eniten ruokaa heitetään hukkaan nimenomaan kotitalouksissa. Tämä tekee summana noin 120–160 miljoonaa kiloa täysin syömäkelpoista ruokaa vuodessa, joka vastaa karkeasti lähes 8 000 rekallista ruokaa. Tämä hävikki on jopa puolet enemmän kuin mitä esimerkiksi suomalaisissa kaupoissa tuotetaan. Toisin sanoen siis jokainen meistä – aina vauvasta vaariin – heittää vuosittain lähes 23 kiloa ruokaa roskiin, vaikka toki todelliset määrät vaihtelevat suuresti eri kotitalouksien välillä. Tämä on samalla sekä valtavaa energian tuhlausta että suuri lovi suomalaisen lompakkoon, sillä heitämme syömäkelpoista ruokaa roskiin vuosittain usein jopa satojen eurojen edestä.

Toisin sanoen suuria muutoksia voidaan tehdä nimenomaan kotitalouksissa, joissa myös suurin vuosittainen ruokahävikki syntyy. Jos siis kuulet jonkun sanovat, että yksittäisillä teoilla ei voi vaikuttaa, niin tässä tapauksessa asia onkin täysin päinvastoin! Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki syntyy useimmiten huonosta suunnittelusta, kiireestä, arjessa tapahtuvista muutoksista sekä ruoanlaittotaitojen ja yleisen viitseliäisyyden heikentymisestä. Ruoasta syntyviä tähteitä ei haluta tai osata hyödyntää, ja etiketissä mainitun parasta ennen -leiman oletetaan usein vastaavan tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on jo mennyt. Lisäksi meidän kuluttajien tottumukset ja tavat heijastuvat paljolti myös ruokateollisuuden, kauppojen ja ravintoloiden ruokahävikkiin.

Miten voimme itse vaikuttaa ruokahävikin syntyyn?

Heitämme luonnollisesti eniten pois sellaista ruokaa, joka on joko pilaantunut tai sen viimeinen käyttöpäivä on vanhentunut. Näiden kahden syyn lisäksi heitämme kuitenkin roskiin myös täysin syömäkelpoista ruokaa, kuten esimerkiksi lounaalta tai päivälliseltä ylijääneet ruoantähteet. Lisäksi monella meistä on tapana heittää pois ruokaa silloin, kun emme ole varmoja ruoan laadusta tai silloin, kun se on lojunut jääkaapissa mielestämme jo liian pitkään. Joskus ruoka lentää roskiin, koska emme yksinkertaisesti keksi kyseiselle tähteelle tai raaka-aineelle toista käyttöä. Ja kuten sanonta kuuluu, pienistä puroista syntyy suuri joki; päädymme heittämään vuosittain miljoonien kilojen edestä syömäkelpoista ruokaa.

Onneksi ruokahävikin ehkäisy ei ole kovinkaan monimutkaista ja jokainen kotitalous voi aloittaa omat talkoonsa esimerkiksi parantamalla ruokaostosten suunnittelua. Kauppaan ei ensinnäkään kannattaisi mennä kovin kiireisenä ja nälkäisenä, sillä sekä nälkä että kiire saavat monen meistä tekemään turhia heräteostoksia, jotka saattavat varsin todennäköisesti päätyä roskiin – siinä missä jättävät myös loven lompakkoon. Kauppalistan tekeminen tässä tapauksessa voi auttaa myös merkittävästi. On toki normaalia, että muistamme kaupassa ostoksia, joita emme ole listaan kirjanneet, mutta jos pyrimme seuraamaan kauppalistaa suhteellisen kurinalaisesti, ei myöskään kaappeihin unohtuneita turhia ostoksia ehdi syntyä kovinkaan suuria määriä.

Tarkista päivämäärät ja vältä hamstraamista

Monella meistä on tapana rynnätä kauppaan kiireessä tai väsyneenä työpäivän päätteeksi ja napata mukaansa ensimmäisenä käteen osuvat tuotteet. Seuraavaksi ruoka unohtuu kaappeihin muutamiksi päiviksi ja – yllätys – ruoanlaittohetkellä ruoka onkin mennyt jo pilalle. Tarkista siis ruokien päivämäärät huolellisesti ennen niiden ostoa ja suunnittele, minä päivänä aiot ne käyttää. Jos esimerkiksi huomaat, että ostamasi kanapaketin päivämäärä menee umpeen ennen jauhelihaa, kannattaa kana loogisesti valmistaa ennen jauhelihaa. Lisäksi ruoan pakastaminen antaa elintarvikkeelle haluttua lisäaikaa. Toisin kuin monet meistä ovat uskoneet, myös joitakin maitotuotteita, kuten juustoja, margariinia ja kermaa, on mahdollista pakastaa lyhyitä aikoja.

Myös tuotteiden hamstrausta kannattaa välttää, jos et ehdi suunnitella milloin ja miten aiot elintarvikkeet hyödyntää. Vaikka kaupan “kolme kahden hinnalla”- tai muut vastaavat tarjoukset saattavat kuulostaa houkuttelevilta, kannattaa näiden tarjousten impulsiivista hyödyntämistä välttää, sillä valitettavan usein hamstrattu ruoka päätyy roskiin. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että myös säilyke- ja muilla purkkituotteilla on viimeiset käyttöpäivänsä. Moni meistä joutuukin heittämään niin pussiruokia, tonnikalaa, säilykehedelmiä kuin hilloja roskiin silloin, kun ne ovat unohtuneet kaapin pohjalle jopa vuosikausiksi. Keittiössä kannattaa hyödyntää myös kauppojen käyttämää strategiaa, jossa tuoreimmat elintarvikkeet sijoitetaan hyllykön taakse ja lähempänä viimeistä käyttöpäivää olevat ruoat taas hyllykön eteen.

Käytä luovuutta ja panosta resepteihin

Luovuuden käyttäminen on ruokahävikin ehkäisyn A ja O. Kokeile hyödyntää edellisen päivän ruoantähteitä seuraavan päivän ruoanlaitossa ja testaa uusia reseptejä kaapin pohjalle unohtuneiden elintarvikkeiden valmistamiseen. Esimerkiksi kuivahtaneesta leivästä voi valmistaa krutonkeja ja vanhoista hedelmistä vaikkapa hilloja tai jälkiruokia. Internetin hyödyntäminen niin uusien reseptien kuin inspiraation etsimiseen voi siis auttaa vähentämään kotitalouksissamme syntyvää ruokahävikkiä merkittävällä tavalla. Vanhentunutta ruokaa ei myöskään kannata heittää heti pois, sillä vanha kunnon “katso, haista, maista” -tekniikka voi osoittautua viimeinen käyttöpäivä -etikettiä paljon paremmaksi tavaksi varmistaa, onko tietty ruoka todella mennyt pilalle vai ei.