Kierrätys on kuuma puheenaihe. Sitä ei enää tehdä pelkistä ekologisista lähtökohdista, vaan kierrättämisestä on tullut monelle suomalaiselle jopa trendikäs harrastus. Joka rasia, kääre, kuori ja kanta kierrätetään, vaikka sopivaa keräysastiaa ei edes löytyisi omasta pihasta. Mutta mitä muotitietoinen tai muuten asiaan intohimoisesti suhtautuva kierrättäjä tekee paperille ja pahville?

Kumpaakin kertyy normaalissa taloudessa vino pino kuussa, joten niin tyhjille kananmunarasioille, maitopurkeille, mainoslehtisille kuin lahjakääreillekin on syytä löytää oma paikkansa kierrätysastioiden värikkäästä rivistä. Kun oikea loppusijoituskohde pahvi- ja paperijätteille on löytynyt, muistaa tunnollinen kierrättäjä myös tarkistaa niiden olevan kierrätyskelpoisessa kunnossa ennen kuin lajittelee kasan tarkoitukseen sopiviin pönttöihin.

Mikä on paperia?

Ennen kuin voidaan puhua paperin kierrättämisestä, täytyy kerrata mitä paperi kierrättämisen yhteydessä oikeastaan tarkoittaa. Kun ryhdyt roskien lajitteluun toden teolla, saatat huomata termin olevan nimittäin itse asiassa hyvinkin epäselvä – paperi on paljon muutakin kuin puhtaan valkoinen A4. Perusmuodossaan paperi on ohut, kuidusta puristettu hyödyke, jota päätyy roskikseen niin aikakauslehtien, piirustuspaperin, mainoslehtisten, paperikassien, lahjapaperin, kuittien, paperikääreiden kuin talouspaperinkin muodossa. Huomaa, että paperia käytetään joskus varsin huomaamattomissakin paikoissa, kuten vaikkapa etikettinä rahkapurkin tai säilyketölkin ympärillä. Yhteen läjään laitettuna paperijätettä voikin kertyä viikon, kuukauden ja vuoden mittaan yllättävän suuri kasa!

Kaikkia edellä mainittuja ei kuitenkaan voi laittaa samaan pönttöön eli paperinkeräykseen. Esimerkiksi lahjapaperit, talous- ja vessapaperi sekä vaha- ja alumiinipintaiset paperit pitää kierrättää muilla tavoin. Vaikka ne ovatkin periaatteessa paperia, eivät ne silti ole paperinkeräysastiaan kuuluvaa jätettä. Esimerkiksi lahjapaperit pitää pääsääntöisesti laittaa energiajäteastiaan, sillä ne ovat usein voimakkaasti värjättyjä ja niissä on paljon tarroja ja teippejä. Alumiini- ja vahapaperit taas eivät sovellu uuden paperin raaka-aineeksi erikoisen pintakäsittelynsä vuoksi, minkä takia nekin pitää laittaa paperinkeräyksen sijaan energiajätteeseen. Ole tarkkana, sillä alumiinipaperia on esimerkiksi monen jugurtti- ja rahkapurkin kansi.

Entä mikä lasketaan pahviksi?

Pahvi on paperia tuhdimpaa materiaalia. Sanakirjamääritelmän mukaan pahvi on paksua kartonkia, joka taas on käytännössä paksua paperia. Pahvi ja kartonki ovat siis kaksi eri asiaa, mutta kierrätyksen näkökulmasta niillä on eroa vain harvoin – sekä pahvi että kartonki laitetaan kartonkikeräykseen. Pahvia ja kartonkia ovat esimerkiksi maito- ja mehutölkit, pizzalaatikot, munakennot, WC- ja talouspaperirullien hylsyt sekä aaltopahvilaatikot. Tavallisessa kotitaloudessa kartonkikeräykseen kelpaavaa jätettä kertyykin paperijätteen tavoin valtava määrä, sillä se on paperin ja muovin ohella erittäin suosittu pakkausmateriaali. Tulevaisuudessa kierrätettävien kartonki- ja pahvipakkausten määrä tulee epäilemättä vain kasvamaan, sillä kumpikin on ekologisilta ominaisuuksiltaan muovia huomattavasti parempi vaihtoehto.

Nykyään moni pakkaus on kuitenkin vielä muovia. Kotitaloudessa syntyvä jäte kannattaakin käydä tarkasti läpi, ettei muovipakkauksia tai -pusseja pääse vahingossa livahtamaan kartonkikeräykseen pahvin ja kartongin seassa. Vaikka muovi saattaa joskus näyttää ja tuntua käteen vähän samalta kuin jäykkä pahvi tai kartonki, eivät sen koostumus ja uudelleenkäyttömahdollisuudet ole ollenkaan samat. Jos käsillä olevan pakkauksen, pussin tai kääreen materiaali epäilyttää, yritä etsiä siitä muovin kansainvälistä kierrätysmerkkiä. Kolmen nuolen muodostama triangeli ja sen sisällä oleva numero 1-7 kertoo, että roska ei kuulu kartonkikeräykseen. Vastaava triangeli numerolla 20-21 varustettuna sen sijaan tarkoittaa materiaalin olevan pahvia tai kartonkia.

Muista nämä ennen kuin kierrätät

Ihan sellaisenaan kaikkea paperia, kartonkia ja pahvia ei ole suotavaa laittaa kierrätykseen. Ennen kuin munakennot ja muut lykätään kierrätysastian luukusta sisään, täytyy muistaa tarkistaa muutama asia. Turhan nirsoja jäteasemalla ei olla, mutta huolellisen kierrättäjän toivotaan tarkistavan ainakin sen, että kierrätykseen menossa olevat pakkaukset ovat puhtaita ja kuivia. Esimerkiksi maito- ja mehupurkit tulee huuhdella ja sen jälkeen valuttaa kuivaksi. Lisäksi pahvi- ja kartonkipakkaukset ja pahvilaatikot tulisi litistää mahdollisimman pieneksi. Näin pahvi- ja paperijätteen kierrättämisestä koituva ekologinen hyöty saadaan maksimoitua, kun keräysastioihin mahtuu enemmän jätettä ja niitä joudutaan tyhjentämään harvemmin.

Kuten sanottu, ei jäteasemalla kuitenkaan kitistä ihan pienistä asioista. Esimerkiksi niittejä ja paperiliittimiä ei tarvitse poistaa aikakausi- ja sanomalehdistä ja muusta nidotusta paperijätteestä. Myös pienet rasvatahrat pizzalaatikossa ovat sallittuja, vaikka kovin rasvaisen pizzalaatikon pohjalle voikin laittaa hetkeksi vaikkapa talouspaperia imemään ylimääräisen öljyn pois ennen kierrätystä. Usko tai älä, jopa maitopurkin muovisen korkin voi kierrättää maitopurkin mukana. Asiaa hämmästeltiin iltapäivälehtienkin palstoilla jokin aika sitten, kun Valio päätti vaihtaa suurimman osan maito- ja piimäpakkauksistaan korkillisiin. Tällöin yritys rauhoitteli huolestuneita kuluttajia valaisemalla, että muovi erotetaan pahvista pakkausten päätyessä kierrätysastiasta takaisin kartonkitehtaille.

Miten tunnistan paperi- ja kartonkikeräysastian?

Kun tehokas kierrättäjä on suorittanut osuutensa kotona loppuun, on aika etsiä oikeanlainen jäteastia pahvi- ja paperijätteen kierrätykseen. Isossa taloyhtiössä sopiva astia saattaa löytyä ihan omasta pihapiiristä, mutta ei aina. Tällöin lähimmän keräysastian sijainnin voi etsiä esimerkiksi kierrätys.info-sivustolta. Usein astia löytyy Rinki- ekopisteen yhteydestä, jossa on paperi-, pahvi- ja kartonkijätteelle tarkoitettujen kierrätysastioiden ohella myös monta muuta eri jätetyypeille tarkoitettua pönttöä. Pääsääntöisesti kierrättäjä tunnistaa oikean astian tekstistä sen kyljessä, sillä esimerkiksi paperinkeräysastiassa lukee “keräyspaperi” ja pahville ja kartongille tarkoitetussa pöntössä “keräyskartonki”. Kokenut konkarikierrättäjä tunnistaa astiat kuitenkin jo pelkän värin perusteella: paperi viedään vihreään, kartonki ja pahvi sujautetaan siniseen.