Ilmastonmuutos etenee vääjäämättömästi

Ilmastonmuutos on käynnissä, ja toimenpiteet sen hillitsemiseksi ovat olleet tähän saakka riittämättömiä. Maapallon keskilämpötila on noussut esiteollisista ajoista jo yhden celsiusasteen verran, ja nykyisillä toimenpiteillä sen on laskettu jatkavan nousua vielä ainakin kolmen asteen verran. Satojen tehtyjen tutkimusten perusteella jo 1,5 asteen nousu tulee tuomaan maapallolle valtavia haittoja – kolmen asteen nousu tulisi olemaan katastrofaalinen. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset ovat nähtävissä jo nyt. Mikäli toimenpiteitä ei kiristetä, ne tulevat olemaan läsnä jokaisen meistä arjessa jo pelottavan pian. Tässä artikkelissa käymme läpi haittoja ja riskejä, joita ilmastonmuutos tuo tullessaan.

Sään ääri-ilmiöt yleistyvät

Yksi ilmaston lämpenemisen muutoksista, joka voidaan jo selkeästi havaita, on sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Keski- ja Väli-Eurooppa on kärsinyt viimeisten kesien aikana ennennäkemättömistä helleaalloista, kuivuudesta ja metsäpaloista. Kuivuuden uskotaan lisääntyvän näiden alueiden lisäksi myös Välimeren rannoilla. Pohjois-Euroopassa sen sijaan rankkasateet, myrskyt ja tulvat tulevat koettelemaan taajamia. Tulvat ja rankkasateet voivat johtaa myös vedenlaadun heikkenemiseen. Trooppiset myrskyt tulevat olemaan ympäri maailmaa hankalammin ennustettavia, voimakkaampia sekä useammin esiintyviä. Tarkkoja ennusteita on hankala antaa tilanteen kehittyessä jatkuvasti, mutta on selvää, että taajamat ja kaupungit eivät ole riittävän hyvin valmistautuneita tuleviin koitoksiin.

Meren pinta nousee

Ilmaston lämmetessä ikijäätiköt ovat alkaneet sulamaan. Arktisia alueita peittävästä ympärivuotisesta jäästä on hävinnyt jo merkittäviä osia, ja vuoristojen jäätiköt ovat kutistuneet murto-osiin niiden alkuperäisestä komeudesta. Lämmetessään meriveden molekyylit laajenevat vieden enemmän tilaa, mikä yhdessä sulamisvesien kanssa tulee nostamaan meren pintaa. Mikäli nousua ei saada pysähtymään, se tulee uhkaamaan useiden rannikkokaupunkien olemassaoloa. Meren tunkeutuessa syvemmälle rannikkoon, eroosio voimistuu ja pinta-alaa menetetään myös sitä kautta. Rannikkoalueet ovat hedelmällistä viljelyaluetta, eli niiden menettäminen voi vaikuttaa lisäksi maatalouteen. Jo nyt pienten saarivaltioiden asukkaita on joutunut vetäytymään sisämaata kohti – ilmiön voimistuessa tämä tulee olemaan yhä useamman kohtalo.

Eläin- ja kasvilajeja katoaa pysyvästi

Muuttuva ilmasto aiheuttaa seurauksena muutoksia myös eläinten ja kasvien elinympäristöön. Ympäristön biodiversiteetti onkin vakavan uhan alla. Vieraslajit pääsevät leviämään hallitsemattomasti; esimerkiksi Euroopassa vähintään 66 puulajia ovat välittömän sukupuuttouhan alla haitallisten, alueelle levinneiden tuholaisten vuoksi. Kylmillä alueilla elävien nisäkkäiden saalistus muuttuu hankalaksi, ja esimerkiksi jääkarhun pelätään kuolevan sukupuuttoon. Myös Suomessa lumipeite vähenee, mikä on jo pienentänyt radikaalisti naalikantaa. Trooppisilla alueilla vastaavasti eläimet ja kasvit kärsivät kuivuudesta. Nopean lämpenemisen vuoksi lajit eivät pysty sopeutumaan muutokseen riittävästi. On arvioitu, että noin kolmannes koko maailman eläimistä tulee olemaan uhattuna, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Tautien leviämisen muutokset

Euroopassa varaudutaan siihen, että ilmaston lämpenemisen myötä taudit, jotka eivät ennen kantaneet tänne saakka, voivat saavuttaa rajamme. Pelkoon on useampiakin syitä. Ensinnäkin tulvien ja heikentyneen vedenlaadun vuoksi taudit pääsevät leviämään helpommin. Toiseksi vierasperäisten eläinlajien levitessä uusille alueille, ne voivat tuoda mukanaan myös tauteja, joita vastaan emme ole ennen joutuneet suojautumaan. Esimerkkejä on nähty jo nyt, ja riski niiden yleistymiseen on korkea. Myös itse kuumuus tulee aiheuttamaan vakavan vaaran terveydelle. Viime vuosien Euroopan ennätyshelteissä ollaan jouduttu jo näkemään kymmeniä kuolemantapauksia, jotka ovat olleet suoraa seurausta kuumuuden aiheuttamista ongelmista.

Ilmastopakolaisuus

Yksi riski, jonka suuruutta ei voida vielä laskea, on ilmastopakolaisuus. Meren pinnan nousu, aavikoituminen, tulvat ja kuivuuden aiheuttamat ongelmat uhkaavat valtavia alueita. Ne pienentävät asuintilaa sekä heikentävät viljelymahdollisuuksia. Erityisen herkässä asemassa ovat kehitysmaat. Mikäli muutosta ei saada pysäytettyä, edessä voivat olla satojen miljoonien ihmisten muuttovirrat. Otetaan vertailukohteeksi vuosi 2015, jolloin Euroopan pakolaiskriisi oli pahimmillaan; tuolloin Eurooppaan saapui noin 1 260 000 pakolaista. Valtioilla oli ongelmia jo tämän suuruisten joukkojen vastaanottamisessa – satojen miljoonien pakolaisjoukot voivat olla haaste, johon valtiot eivät pysty vastaamaan. Olisikin ensisijaisen tärkeää, että keskitetään voimia riskin alla olevien maiden auttamiseen.

Kustannukset yhteiskunnalle tulevat olemaan kovat

On selvää, että tällaisten riskien alla seuraukset yhteiskunnalle tulevat olemaan ankarat. Ne tulevat aiheuttamaan suuria haasteita myös taloudellisella tasolla. Suomessa ei olla vielä arvioitu, millaisia kustannuksia ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan. Ne tulevat muodostumaan monista eri osa-alueista; esimerkiksi ihmisten terveydelle koituvista vahingoista, infrastruktuurin vahingoittumisesta sekä omaisuuden vahingoista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaatisi omat ponnistelunsa. On laskettu, että pelkästään tulvien aikaan saamat vahingot ovat olleet vuosien 1980–2011 aikana 90 miljardin euron suuruisia. Tämä luku joudutaan todennäköisesti kertomaan moninkertaiseksi – tällä hetkellä on vielä mahdotonta sanoa edes suuntaa antavasti, kuinka suureksi.

Ilmaston lämpeneminen tuo haasteita myös elinkeinoihin. Suomessa talouden painavimmat iskut osuvat metsätalouteen. Maailmalla maatalous sekä matkailu tulevat kärsimään suuresti ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kyseessä on siis ilmiö, joka ei jätä koskettamatta yhtään osa-aluetta; niin ihmisten terveys ja elinympäristö, luonnon monimuotoisuus kuin talous ja elinkeinotkin ovat vaarassa. Lämpeneminen on tällä hetkellä nopeinta arktisilla alueilla, mutta vaikutuksia on alettu havaitsemaan myös Euroopassa. Globaali ilmiö ei tunne valtioiden rajoja, vaan on ongelma, joka maailman on kohdattava yhtenä rivinä. Jokainen meistä voi osallistua ilmastotalkoisiin – lue sivuiltamme, millä keinoin voit auttaa taistelussa ilmaston muutosta vastaan.